maanantai 28. maaliskuuta 2016

surullisten sattumusten sarja

Eilen yöllä heräsin siihen mitä eniten pelkäsin  siitälähtien kun muutin ja annoin linnuille kokonaisen oman huoneen.

Linnuilla oli menossa paniikkilento pimeessä. Lintuhuoneessa on iltavalo juuri näiden tilanteiden takia, että linnut näkee mihin laskeutua ja ettei lentele päin seiniä.  Noh kuului kuitenkin kamala kolahdus ja sen jälkeä raskas tömähdys. Yritin olla menemättä, mutta yöunet oli jo menetetty. Menin siis tarkistamaan mikä se oli ja pahimmaksi pelokseni juuri tämä... Oda oli lentänyt päin seinää, murtanut niskan ja pudonnut kuolleena maahan...

Kokoyö meni sitten itkiessä. Nuorimmainen poikanenkin on niin huolestuttavasti jäljessä kehityksestä, epäilen nyt suuresti sen selvitymistä, varsinkin nyt kun Leslie on selvästi apaattisempi ja surullisempi se on yrittänyt etsiä puolisoaan... Olen avustusruokkinut poikasta sillä litkulla minkä avulla sain pelastettua C poikueen nestevajeisen poikasen. Ei se suurempia tuloksia ole tuottanut, veikkaan että sillä on kuvussa jotain häikkää jos ei imeydy... joten.... en oikeen tiedä mitä muuta odottaa, ihmettä i guess

Ei Oda kerennyt pitkään elämään, harmittaa niin suuresti että näin piti käydä... Onneksi toinen poikasista on jo iso ja uskon sen selviytymiseen, mutta ei sitä koskaan tiedä miten Leslie jaksaa.  Kuitenkin....  Oda on oikeastaan ensimmäinen mun luona kuollut "oma" lintu. Olen yhden linnun antanut uuteen kotiin missä se myöhemmin kuoli ja olen menettänyt poikasia, mitä yritän olla laskematta vielä muutenkaan omiksi linnuiksi... tää menetys tuntuu vaan niin suurelta ja.... vaikeelta...

Lepää rauhassa Oda

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti